Asuntolaina ei jää nyt korosta kiinni

Oma koti se on hankittava taantumassakin. Mitä asioita asuntolainaa ottaessa tulisi nyt huomioida? Ja miten korkojen lasku näkyy asuntovelallisen kukkarossa?

Ainakaan korkotasosta lainan ottaminen ei nyt pitäisi olla kiinni. Rahatiedon tekemän tuoreen vertailun mukaan asuntolainan todellinen korko on Suomessa tällä hetkellä EU-maiden halvimpia. Vertailun mukaan asuntolainan todellinen korko oli maaliskuussa 2009 keskimäärin 3,11 prosenttia.

”Sampo Pankki pärjäsi vertailussa hyvin. Hintahaarukan ollessa 2,64-3,56 % Sampo Pankin tarjoama kokonaiskorko oli 2,79 %”, sanoo aluejohtaja Juha Hammaren Sampo Pankista.

Koronalennukset tuovat tänä vuonna veronalennuksiakin suurempia säästöjä asuntovelallisille.

Esimerkki:

Sampo Pankin laskennallisella malliperheellä ”Virtasilla” on 144 000 euroa kuuden kuukauden euriboriin sidottua asuntolainaa. Oletetaan, että viitekorko laskee viime vuoden keskimääräisestä 4,7 prosentista vain 1,4 prosenttiin tänä vuonna. Korkojen laskun ansiosta perhe säästää verojen jälkeen yli 3 200 euroa vuonna 2009.

Oma talous kannattaa arvioida huolella

Asuntolainaa suunniteltaessa kaikki lähtee siitä, miten paljon lainaa tarvitsee ja toisaalta siitä, mihin rahkeet riittävät. On varattava riittävästi pelivaraa, jotta talous kestää korkojen nousun.

”Vaikka korot ovatkin nyt ennätyksellisen alhaisella tasolla, eivät ne pysy siellä loputtomiin. Korkojen nousuun on varauduttava. Teemme aina ns. riskitestin, jolla varmistamme, että asiakkaan talous kestää merkittävänkin koronnousun”, sanoo Hammaren.

Mikä lyhennystapa pitäisi valita?

Seuraavaksi on mietittävä, millainen lyhennystapa sopisi itselle parhaiten.

Jos itselle sopii maksaa enemmän nyt ja vähemmän sitten vuosien päästä, on tasalyhenteinen laina sopiva vaihtoehto. Jos taas haluaa maksuerän pysyvän koko laina-ajan samana, kannattaa valita lyhennystavaksi kiinteä tasaerä, jolloin korkojen laskiessa laina-aika lyhenee. Tällöin kuukausittaisten menojen hallinta on helppoa, kun maksuerä on aina samansuuruinen.

Lyhennystavat pähkinänkuoressa

• Kiinteä tasaerä (fix annuiteetti): Maksuerä vakio. Laina-aika joustaa korkotason mukaan: korkojen noustessa laina-aika pitenee, laskiessa lyhenee. Aina kuitenkin maksetaan vähintään korkojen osuus.


 

• Annuiteetti: Maksuerä vaihtelee. Koska laina-aika pysyy samana, muuttuu sekä lyhennys osa että korko-osa korkotason mukaan.


 

• Tasalyhennys: Maksuerä vaihtelee. Lyhennyksen määrä aina sama, korko vaihtelee. Korkotason pysyessä samana, maksuerä pienenee ajan myötä kun lainaa saa maksettua ja koron määrä vähenee.

Mihin korkoon laina kannattaa nyt sitoa?

Korkotaso on tullut alas rytinällä. Yleisimmin käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, on laskenut viime kesän yli viidestä prosentista jo alle kahteen prosenttiin ja esimerkiksi 10 vuoden kiinteä korko keikkuu 3,5 % kieppeillä.

Parhaimman hyödyn korkoalesta laskevilla korkomarkkinoilla saa, kun laina on sidottu lyhyeen korkoon - vaikkapa 3 kuukauden euriboriin. Korot eivät kuitenkaan laske ikuisesti ja jossain vaiheessa kannattaa lainasta ainakin osa sitoa kiinteään korkoon. Sitä, milloin tämä kannattaisi tehdä, ei tiedä kukaan.

”Ekonomistien ennusteiden mukaan korot jatkaisivat edelleen laskuaan, joten siltä pohjalta katsoen nyt kannattaisi vielä odotella ennen kiinteään korkoon vaihtamista. Toisaalta kannattaa olla tarkkana, sillä jossain vaiheessa korot vääjäämättä kääntyvät nousuun ”, spekuloi Hammaren.

Ottaisinko lainaturvaa?

Lainaturva lisää perheen taloudellista turvaa odottamattomissa tilanteissa eikä talous kaadu asuntolainan maksuun. Milloin sitä kannattaa harkita?

”Erityisesti lainaturva on tarpeen silloin, kun velallinen on yksinhuoltaja, vain toinen velallisista käy ansiotyössä tai jos toisen velallisen palkka on merkittävästi toisen palkkaa suurempi ja perheen talous nojaa tähän palkkaan, kannattaa harkita lainan turvaamista. Lisäksi lainaturva voi tulla kyseeseen tapauksissa, jossa molemmat velalliset työskentelevät samalla, suhdanneherkällä alalla” sanoo Hammaren.